Sotilaspojat olivat Suojeluskuntien maanpuolustusj\u00e4rjest\u00f6\nasevelvollisuusik\u00e4\u00e4 nuoremmille pojille. Tarkoitus oli antaa nuorisolle\nennakkovalmennusta aseelliseen maanpuolustukseen. Suojeluskunnilla oli ollut\npoikaj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 jo sis\u00e4llissodasta l\u00e4htien. Sotilaspojat olivat osa vapaaehtoista\nmaanpuolustusty\u00f6t\u00e4. Urheilun ja kasvatuksellisen ty\u00f6n ohessa he osallistuivat\nkotirintamalla merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla esimerkiksi raaka-aineiden kierr\u00e4tykseen\nteollisuudelle ja polttopuun hankintaan. Sotilaspojat toimivat my\u00f6s\npelastusteht\u00e4viss\u00e4 ja sotilaallisen toiminnan aputeht\u00e4viss\u00e4 l\u00e4hettein\u00e4 ja\nviestimiehin\u00e4. Vanhimmat, l\u00e4hell\u00e4 asevelvollisuusik\u00e4\u00e4 olevat sotilaspojat,\nosallistuivat aseellisiin teht\u00e4viin ilmatorjuntamiehist\u00f6n\u00e4, desanttien etsint\u00e4partioissa\nja vartiomiehin\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Vuoden 1927 laki suojeluskunnista piti sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n my\u00f6s\nasetuksen suojeluskuntien poikaty\u00f6st\u00e4. Syksyll\u00e4 1941 kotijoukkojen komentaja\nLauri Malmberg antoi j\u00e4rjest\u00f6lle uuden nimen sotilaspojat. Viimeisen s\u00e4ilyneen\ntilaston mukaan vuoden 1943 lopussa sotilaspoikia oli yli 72 000 yhteens\u00e4 yli\n680 poikaosastossa.<\/p>\n\n\n\n
Lottaj\u00e4rjest\u00f6n nuorisoty\u00f6 alkoi vuonna 1931, kun\nperustettiin pikkulotat. Vuoden 1943 vuosikokouksessa muutettiin pikkulotta-nimitys\n lottatyt\u00f6ksi. Nimenmuutosta toivoivat ennen\nkaikkea varttuneemmat pikkulotat, joiden teht\u00e4v\u00e4t olivat useimmiten samoja kuin\naikuistenkin lottien ty\u00f6t. Jatkosodan p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 lottatytt\u00f6j\u00e4 oli kaikkiaan yli\n50 000.<\/p>\n\n\n\n
Ennen jatkosodan puhkeamista Suomessa toteutettiin\nliikekannallepanoharjoitus, ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iset kertausharjoitukset. T\u00e4ll\u00f6in mukaan\notettiin my\u00f6s suojeluskuntien poikaosastot. Jatkosodan sytytty\u00e4 poikaosastojen\ntoiminta organisoitiin kunkin suojeluskunnan alueella poikakeskuksiin, joihin\nsuojeluskuntapojat muuttivat. <\/p>\n\n\n\n
Sotilaspoikien Perinneliitoon kuuluu nykyisin 30\nj\u00e4senyhdistyst\u00e4, joiden yhteinen henkil\u00f6j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 on yli 5000. Alkuvaiheessa\nyhdistyksien j\u00e4senet olivat miehi\u00e4, jotka olivat vuosina 1928-1944\nosallistuneet Suojeluskunta- tai Sotilaspoikatoimintaan. Nykyisin voivat yhdistyksien\nhallituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 t\u00e4ysivaltaisiksi j\u00e4seniksi p\u00e4\u00e4st\u00e4 my\u00f6s naiset\n(pikkulotat) sek\u00e4 muut varusmiespalveluksen suorittaneet miehet.<\/p>\n\n\n\n
Sotilaspoikien Perinneliitto on tuottanut elokuvan Is\u00e4nmaan\nnuoret puolustajat -Sotilaspojat ja lottatyt\u00f6t. <\/p>\n\n\n\n
Elokuva perustuu haastatteluihin, dokumentteihin ja vanhoihin\nfilmitaltiointeihin. Vastaavana tuottajana on ollut Timo Koivisto. Elokuvan\ntavoitteena on sotilaspoika- ja lottatytt\u00f6perinteen vaaliminen, kokemusten ja\narvojen siirt\u00e4minen j\u00e4lkipolville sek\u00e4 heid\u00e4n toimintansa tunnetuksi tekeminen.\nHeid\u00e4n osuutensa is\u00e4nmaansa puolustamisessa ansaitsee tulla kerrotuksi elokuvan\nkeinoin. <\/p>\n\n\n\n
Elokuva esitet\u00e4\u00e4n piiritoimiston kokoushuoneessa ke\n20.3.2019 klo 18:00. Elokuvan kesto on 57 min. Elokuvaesitykseen vapaa p\u00e4\u00e4sy. Tervetuloa.\n<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Sotilaspojat olivat Suojeluskuntien maanpuolustusj\u00e4rjest\u00f6 asevelvollisuusik\u00e4\u00e4 nuoremmille pojille. Tarkoitus oli antaa nuorisolle ennakkovalmennusta aseelliseen maanpuolustukseen. Suojeluskunnilla oli ollut poikaj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 jo sis\u00e4llissodasta l\u00e4htien. Sotilaspojat olivat osa vapaaehtoista maanpuolustusty\u00f6t\u00e4. Urheilun ja kasvatuksellisen ty\u00f6n ohessa he osallistuivat kotirintamalla merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla esimerkiksi raaka-aineiden kierr\u00e4tykseen teollisuudelle<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-744","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tres.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/744","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tres.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tres.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tres.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tres.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=744"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tres.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/744\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":745,"href":"https:\/\/www.tres.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/744\/revisions\/745"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tres.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=744"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tres.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=744"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tres.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=744"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}